Olen pohtinut tunteitani tätä aiemmin mainitsemaani varattua työkaveriani kohtaan. Kerta toisensa jälkeen tulen lopputulokseen, hän on äärimmäisen ärsyttävä. Hän on pikkutarkka perfektionisti, joka haluaa aina olla oikeassa. Miksi minä tuollaiseen ihmiseen olen ihastunut?

Viinilasin ääressä vietettyjen pohdintojeni päätteeksi olen alkanut epäilemään, että voin ihastua häneen, koska minun ei tarvitse välittää niin hänen ärsyttävistä piirteistään. Työkaveriltani voin hyvin sietää hänen ärsyttävät puolensa. Enhän näe häntä edes joka päivä. Voin rauhassa oman pienen pääni sisällä keskittyä vain ihastumaan hänen hyviin puoliinsa. Kumppanillani en sen sijaan välttämättä kyseisiä piirteitä jaksaisi. Mutta koska tiedän, ettei tästä miehestä koskaan tule mitään sen enempää kuin työkaverini, ei ärsyttävät piirteet ole ongelma.

Olisinko kiinnostunut hänestä, jos hän olisi vapaa?  Tarvitsen vähintään lisää viiniä vastatakseni tuohon.